AntaudunRahat karkaa käsistä, nimet hukkuu mielestä.
Nyt mä koitan keksiä, miksi sinuun rakastuin.
Kun arki ajaa tankilla keittiöön kovat piipussa.
Etsin jotain valkoista, jota voisin heiluttaa.
Antaudun, antaudun.
Muu saa mennä, mutta minä pidän sun.
Antaudun.
C'est La VieRättipoikki
kotiin vihdoinkin
iltamyöhällä mä raahustin
ja oveen aloin avainta sovittaa
Se ovi kuitenkaan ei totellut
ei jostain syystä millään auennut
On usein elämä tää hieman hankalaa
Kaunis PaivaRakkaus, ehkä vielä toinenkin
Hän saapuu vaikka yksi lähtikin
On huomen jotain jota aavistin
Tänään
Linnuton puuNauruasi vailla
Olen se linnuton puu,
Lehtiä täynnä
Linnuton puu.
Lämpöäsi vailla
Olen vain ylpeä kuu,
Loistavan kylmä
Nopeimmat JunatOlen kasvanut kiinni maahan, lapsuuden maisemaan
olen kasvanut kiinni poikaan, siihen yhteen ja oikeaan
olen kasvanut kiinni taloon, jonkan ikkunanpielistä vetää
en tahdo kuuta taivaalta kuin kerran vuoteen enää.
Paikka se on tämäkin
Pilvien alla, maan päällä
Onnen viipaleetJoskus yksi riittää, joskus viisi ei
tällaisena päivänä kun yhdet aamuun vei
kaduttaa niin vietävästi, mutta kun ei voi
pää on lasinsirpaleina, kirkonkellot soi
Tiedän piti soittaa, piti tulla bussilla
sellaisessa seurassa käy tunnit vartissa
tanssitti niin vietävästi kun vanha souli soi
Pieni ja hento otePidin siitä mistä kerroit
Ihmisestä joka halusi muistoksi talon
Pidän siitä miten kerrot
Asioita, tunteita
Pidän siitä mitä teet
Teet sen kauniisti ja hyvin
Sinä yllätät kaikki
Paitsi ne, jotka tietää
Riko minutRiko minut rakkaani,
Riko minut vaan
Ehjäksi en enää tahtoisikaan
Loppuun vie työsi,
Kun aloitit sen
Ole niin, ole niin armollinen.
Riko minut rakkaani,