Jonne Aaron все тексты (слова) песен, переводы, видео, клипы

Olet minulle kevään kukkien tuoksu,
olet virtaavan puron iloinen juoksu.
Olet laineiden liplatus rauhallinen,
olet elämän laulu.

Olet minulle aamun kultainen koitto,
olet huokaavan metsän sellojen soitto.
Olet kuiskiva tuuli ja sointuja sen,

Ei määränpää
Ole tärkeää
Vaan matkustaa
Ja nähdä maailmaa
Olla mukana
Siinä virrassa
Joka kuohuu elämää

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!

Страна, страна, наша страна! —

Joku elämässä roikkuu velkahirrestä
Toinen autuutensa löytää körttivirrestä
Kolmas taasen nöyristelee raharikkaita
Ja sillä lailla ylös kiipee uratikkaita

Mä tahdon
Ihanaa elämää
Maukasta ja makeaa

"on hetkiä
kun kaikki tuntuu liukuvan
hitaasti alas hämärää

ja kaupunki
voi kasvaa liian suureksi
kun yksin hiljaisuuteen jää

Sisälläsi palaa
Miltei roihuaa
Tahtoisit jo pois
kohta pääset pois

Ja niin kaunis kuolee pois
Ja niin kaunis kuolee
Liekit arkkua jo nuolee

Lapsena tuntenut murheita en,
Riemuja vain kohdata sain.
Siksi kai aika tuo onnellinen
Muistelmissain säilyykin

Ei kultainen nuoruus jää unholaan,
Vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan.

Lapsella vain voi silmät niin loistaa
Lintuja kun hän katsella saa
Haaveita vain se vapauden toistaa
Lintuset nuo ja kaunis maa

Kauniina niin nään aalloilla laivan
Tuuli kun vain on ystävä sen
Alta se pois käy huolten ja vaivan

Elämä vei meidät mukanaan
Koko jengi eli hurjaa nuoruuttaan
Ikuiseksi se me uskottiin
Ja moni sortui hullutusten pyörteisiin

Mä jäin henkiin
Vielä riittää kipinää
Mä jäin henkiin

Meri, tähdet ja kuu ovat luonamme, rakkain
Meidän nauravat suut, ilta on mitä parhain
Meri, tähdet ja kuu, yö jo saapunut varhain
Hetkeä kauniimpaa en kai koskaan elää saa
Niin kuin taivas ja maa täydentää toisiaan
Ja pinnasta veen kuun silta heijastaa
Niin myöskin silloin kun oon luonas sun
Aamuin illoin ei vois olla parempi mun

Sateinen tuuli
Öisissä puissa
Niin kolea on
Et se tuntuu syvällä luissa
Kaupunki nukkuu
Kuin kehdossa keinuis
Askel painava on mutta aivan kuin ilmassa leijuis

Утро гонит тебя
В путь за мечтой
Ты идешь прочь от окна
К просторам, что открыл тебе разум

Я смотрю на наш сад
Ты сам вырастил его
В нем следы счастливых лет

Olen tehnyt kauan matkaa, tietä tyhjää kulkenut

Etsien vain sisälleni rauhaa

Vieraat kielet monen maan sattumalta oppinut

Siksi sydän tämän laulun tahtoo laulaa

Jos sinne eksyy, sinne jää
Ja halun elää menettää
Päivät unohdukseen juon
Soi vanha levy rahisten
Sen sointi alakuloinen synkkää tunnelmaansa luo
Sua kerran paljon rakastin
Nyt vaivun yksin muistoihin
Ja vain tuoppi lohduttaa

Sun kädessäsi on tatuointi,
Vanha avain ruosteinen mun sydämeen.
Hei tuu mun mukaan
Sun silmissäsi mun tarinani käänteineen ja virheineen
Tuu karataan, hei tuu mun mukaan.
Sä voisit olla se oikee,
Se jonka kanssa lapsen teen.
Mut tiedän sen jo,

Sano että sä kaipaat
luokse mun takaisin
sano että sä tahdot
olla kuin ennenkin
sano että sä tiedät
kaksi meitä vain on
jotka kohtaamaan johti
kerran tie kohtalon

Tukka pystyssa katuja astelen,
on pillihousuni haaroista ratkenneet.
Ja parturikampaamo Lissu on hiukseni leikannut taas;
ne seisoo kuin jarki kohden vastaantulijaa.

Kultasepan liikkeen eteen seisahdan,
naen porsaan suussa hopealusikan.
Naen rikkaat, jotka ostaa; se saa meidat unohtamaan,

Sininen lintu surun lintu on
Se lentää yksinäisen luo
Kun ilta tummuu ja sammunut on paiste auringon
Ei toiset koskaan sitä nää

Sininen lintu surun lintu on
Se viestin jostain kaukaa tuo
Lintu laulaa hetken, on laulun sointi lohduton

Paina huuules huulia vasten
Kosketa mua joka paikkaan
Katso syvälle silmiini
Tunnetko tän hetken kauneuden

Tahdon rakastella sinua
Tahdon rakastella sinua
Tahdotko sinä minua

Было утро августа, когда в этом мире
Мальчик родился, весь спеленутый, он радовал мать до слез.
Мне исполнилось двенадцать, когда мы с мамой остались вдвоем,
Тогда отец ушел от нас, разрушив что-то внутри меня.
Время залечит раны
И я смогу рассказать об этом
Тогда небо плакало тихо
За моим окном

Mä tahdon elää
Vaarallista elämää
Kun sykkii sydän öisen kaupungin
Vaarallista elämää
Mua kutsuu mukaan rytmi musiikin

Yö on pikimusta, mainosvalot loistaa
Ne iskee silmää, vaatii seikkailuun

Elo ihmisen huolineen, murheineen,
Se on vain väliaikainen.
Elon hetki myös helkkyvin riemuineen,
Se on vain väliaikainen.
Tämä elomme loisto ja rikkaus,
Sekä rinnassa riehuva rakkaus,
Ja pettymys tuo - totta tosiaan -
Väliaikaista kaikki on vaan!

Sä sait sä sait
Multa sen mitä hait mitä hait
Himon ja nautinnon
Kunnes tarpees täytetty on
Sä voit sä voit
Tuhota mitä loit mitä loit
Mutta en palaakaan
Sun musta anna viedä mukanas